marjakrons

Kabareeta ja Väisästä Kotkan-reissulla

  • Kotkan revyyn voisi päivättää satavuotiaaseen Suomeen ja valoon tunnelin päässä.
    Kotkan revyyn voisi päivättää satavuotiaaseen Suomeen ja valoon tunnelin päässä.

 

Piti taas käydä Kotkassa. Ja teatterissa tietysti.

Olen kyllä periaatteessa, vaikkei eka kvartaalikaan tätä itsenäisyyden merkkivuotta ole takana, läpeeni kyllästynyt Suomi 100 -jaaritukseen. Tähän maahan on järjestetty juhlavuodeksi 2700 erilaista tapahtumaa, raskasta ja kevyempää. Vähempikin riittäisi.

Kevyemmästä päästä on Kotkan Kaupunginteatterin revyy Suomi 99, joka käynnistettiin viime vuoden puolella. Mutta ihan hyvin senkin voisi päivittää samaan Suomi 100 -jonoon.

Revyy esitetään ainutlatuisessa Kairo-ravintolassa, jossa on hyvät valaisinlaitteet ja kiva stage. Teatteria Kairossa on pelattu jo vuodesta 1986 lähtien. Muina iltoina saattaa olla jazzia tai elävää tanssimusiikkia.

Työryhmä Mikkomarkus Ahtiainen, Kari Kukkonen, Miia Maaranen, esityksen ohjaaja Pia Lunkka ja muut esiintyjät /Reeta Vestman ja Annuska Hannula ovat saaneet aikaiseksi mukavan ravintolakabareen, jossa on rutiinin tuomaa vauhtia. ”Bulgarialainen vierastyövoimaorkesteri” säestää hyvin ja laulu sujuu. Highlighteja ovat Reeta Vestmanin heleä, kirkas ja vähän nasaaliin (tahallaan?) vääntyvät korkeat äänet, maakuntalaulujen (ei niitä enää muuten kuulekaan edes soten kunniaksi) potpuri, muunkkikuoron esittämä Murheellisten laulujen maa Brucknerin melodiaan sekä Finlandia Freddie Mercuryn sävelin. Hauskaa.

Vitsiä väännetään niin Tuurin kyläkauppiaasta kuin idänsuhteista, leipäjonoista ja Katri-Helenan pervokalastajasta. Sali oli täynnä ja taputti lujaa.

 

No, jos joku tähän asti on jaksanut lukea, saattaa ihmetellä, että mitä sitten  Hannu Väisänen tähän kuuluu. Kyllä kuuluu, nappasin matkalukemisiksi Väisäsen vastailmestyneen ilottelun Esi-isät. Kirjassa Väisänen esittelee hurmaavat, hykerryttävän hauskat tarinat esi-isistä. Mielikuvituksellista hömppää, mutta ah, niin ihanan rikkaalla, raikkaalla kielellä. Ja kirjan on kuvittanut kirjoittaja itse näillä henkilöhahmoillaan, kuten Puutiainen, Häätiainen, Hiprkka, Kokkopelle, Mytty, Savu-setä, Rikka tai Hiilakka.

Tarinoiden sankarien alkuperäiskuvitusta on esillä noin kuukauden verran Helsingissä Galleria Forsblomissa. Kannattaa pistäytyä vaikka ostoksille – Väisäsen originaalikuvat maksavat saman verrankuin nimimiesten grafiikanlehdet nykyään. Näyttely avattiin torstaina, ja eiköhön parhsst palat ole jo viikonvaihteessa varattu.

   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Tämän blogin suosituimmat