*

marjakrons

Nostalgiaa Hollolan Pyhäniemessä


Kun kerran kesähollolalainen olen, oli pakko mennä katsomaan, mitä Pyhäniemeen kuuluu. Ja nostalgian voimin siellä mennään, sekä taidenäyttelyssä että kesäteatterissa.

Viimeksi historialtaan värikäs Pyhäniemen kartano vaihtoi omistajaa 2009, jolloin kuulemani mukaan Islannissa rikastunut ja aprillipäivänä syntynyt pankkiiri Mika Lehto osti sen. Lehdon aloitus taidekartanolla oli komea: upeita
näyttelyitä ja korkeatasoisia puisto- ja kirkkokonsertteja, joita veti itse Lilli Paasikivi, mezzosopraano ja
Kansallisoopperan taiteellinen johtaja.
Nyt meno on tasaantunut. Konsertit ovat typistyneet yhteen yksikköön megaviihdettä (Saara Aalto) ja
taidenäyttely ratsastaa Suomi 100 –teemalla eli Gallen-Kallelalla. Mukava kyllä nähdä suurmiehen
harvinaisempia töitä ja luonnoksia, jotka istuvat kartanon chippendalekalusteisiin ja kaakelitakkoihin kuin
nenä päähän. Kartanon yläkerrassa ja pihapiirissä on esillä 18 nykytaiteilijaa, joitten jälki poikkeaa paljon
toisistaan. Yhteistä on vain korkeat hinnat. Joku viisaampi on joskus sanonut, että suomalainen nykytaide
maksaa liikaa. Mutta kumpi on tyhmä, se joka pyytää vai se, joka maksaa? Onko pleksilasikuutioon sijoitettu
kokolattiamaton pala (oikeasti luonnonsilkkiä) yli 2000 euron arvoinen elämys vai sijoitus?
Sijoittajamielessä taidetta hankkivan kannattaa muuten tietää, että näyttelyn töistä voi jättää oman hintatarjouksen, jonka tekijä ottaa tai jättää. Kädemojennus keräilijälle ja taiteen tavisystävälle!

----


Pyhäniemen pihapiiriin on siirtynyt myös Heinäsuon kesäteatteri. Tämän kesän näytelmän on kirjoittanut ja
ohjannut Lahden kaupunginteatterin näyttelijä Jori Halttunen. Mies kutsuu näytelmäänsä
”kunnianosoitukseksi naisille, joita ilman Suomi ei olisi noussut kehitysmaasta vauraaksi sivistysvaltioksi”.
Just just. Vaikka olihan siinä sotakorvauksillakin (ja jo Snellmanilla) osuutensa...

Mäntysuopaa ja metsämansikoita kertoohauskasti ajasta, jolloin myymäläautot olivat voimissaan, naiset vahvoja, jallupullo hintansa väärtti ja radiosta kuultu iskelmä harvinaista herkkua.

Näytelmän aihe, moniulotteinen naispoppoo mattopyykillä juhannusaattona, istuu hyvin kartanopuitteisiin. Lavastuksesta vastanneet Tiina Hauta-aho ja Elina Mäkeläosuivat napakymppiin rajatessaan näyttämön ja osan katsomosta tiukoilla räsymattovalleilla. Toimii melko hyvin myös akustisesti, vaikkeivät lauluäänet kyllä kummene. Katsomoon kannattaa varata lämmikettä ja hyttysmyrkkyä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset