marjakrons

Wanha Rouva aikoo rokata syksyllä Lahdessa

Wanha Rouva aikoo rokata

Lahessa  syksyllä

 

Teatterien näytäntökaudet alkavat olla lopuillaan. Lahden kaupunginteatterissa esitettiin viime perjantaina viimeistä kertaa tragikoominen Paula Salmisen kirjoittama, Anne Rautiaisen ohjaama  Alfanaaras, näytelmä perheenäidistä, urahaaveista, ruuhkavuosista ja uudistuvasta isän roolista. Päärooleissa loistivat Anna Pitkämäki ja Teemu Palosaari eikä muukaan ensemble huono ollut, jos Uotista lainaisi.

  Katsomo oli täpötäynnä eli tilausta tällaiselle aiheelle ilmeisesti on.                                                                    Wanhan Rouvan mielestä lasikattoa on kyllä jytkytetty jo ihan puuduksiin asti niin, ettei paljoa uutta sanottavaa enää löydy. Kirjailija oli saanut hyvin istumaan myös happy endin kun kuusilapsinen  pariskunta ulvoi tasa-arvoisesti susien lailla. Katsojan katharsis tuli täytettyä.

  •  

 Mutta viis menneistä, tulossa on paljon ja painavaa. Suuren näyttämön ensimmäinen ensi-ilta Lahdessa on Broadway-hitti Love me Tender Elvis-hitteineen. Niitä ja pääosaa on saatu esittämään Joel Mäkinen, tuttu lahtelaisille jo moneltakin näyttämöltä. Muu Suomi tuntee hänet televisiosarjasta Presidentti. Hyvä, hyvä, Lahti, kun olette ottaneet ohjelmistoon edes yhden näytelmän, joka ei suoranaisesti liity Suomi 100 -teemaan. (Vaikka Elviksen suosio on hiipumassa, riittää Lahessa varmaan niitä, jotka vielä Elvista fanittavat. Lahtihan on siis Hämettä.) Kyllä tätä juhlapönötystä piisaa muutenkin.

 Lapsille mainio Olka Horila ohjaa Tatun ja Patun Suomen ja samalla juhlateemallateemalla mennään sitten myöhemmin syksyllä, kun Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla esitetään kahtena osana. Ensimmäinen osa, Kuu on torpparin aurinko, ulottuu vuoteen 1918. Toisen osan nimi kertoo jo kaiken: Mäensyrjäkansan kärsimystie. Uuden sovituksen on tehnyt näytelmäkirjailija Ari-Pekka Lahti, ohjaa Juha Malmivaara ja pelissä on koko teatterin taiteellinen henkilökunta.  

 Syksyn lempeä tarina hitaasti hajoavasta hyvinvointi-Suomesta on pienen näyttämön puolella Taija Helmisen Merkkipäivä. Näytelmä perustuu Taisto Reimaluodon haastatteluihin. Reimaluoto on mukana myös lavalla.

              Niin että kyllä Lahti on taas syksyllä useammankin teatterikäynnin väärtti. Bussilla pääsee puolessatoista tunnissa Helsingistä ja Z-junalla tunnissa suurin piirtein menoveden hinnalla. Omalla autollakin kannattaa mennä, moottoritie on kuuma ja samalla voi vilkaista muutakin Lahtea, vaikka uusittua Radiomuseota Mastolaa. Teatterissa on ilmainen parkki, samoin Radiomäellä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Tämän blogin suosituimmat