marjakrons

Canth kuvitettuina klassikkoina

  • Tämän Minna Canthin Suomi muistaa. Postimerkissä on virhe. Vastaus jutun lopussa.
    Tämän Minna Canthin Suomi muistaa. Postimerkissä on virhe. Vastaus jutun lopussa.

Canth eli Kuvitetut Klassikot Kansallisteatterissa

 

Mitähän mieltä tästä Kansallisteatterin uutuusnäytelmästä Canth Vanhan Liiton rouvashenkilön pitäisi olla? Näytelmän on ohjannut Kaisa Korhonen ja kirjoittanut Seppo Parkkinen, uskollisesti laajaan lähdeaineistoon perustuen. Näytelmä on dokumentin ja fiktion cocktail ja semmoisenaan ylenpalttinen.

 

Kolmituntiseen on ahdettu  Canthin elämänkertaa, Minnaa liikenaisena, teatterin uudistajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana – ja komea potpuri näytelmäkatkelmia Työmiehen vaimosta Sylviin, jopa pieneen, säilyneeseen mykkäelokuvapätkään. Eli todella Kuvitetut  Klassikot!

 

Vanhan Liiton tädille oli vierasta, miten päähenkilö, loistava Cécile Orblin, oli pantu esiintymään temperamenttisena, nopealiikkeisenä tytönhupakkona. Vaikka itse asiassa Canth oli ensimmäisen näytelmänsä syntyaikana jo nelikymppinen seitsemän lapsen äiti ja matroona, mikä ei tietenkään vähennä hänen merkitystään yhteiskunnallisena keskustelijana, kirjailijana ja journalistina.  Meidän Minnammehan on liputuspäivän, patsaita, postimerkin ja nimikkokatuja saanut vahvahermoinen vaikuttaja.

 

Esimerkiksi  Mikko Roiha teki viiden alueellisen teatterin yhteistyönä muutama vuosi sitten järisyttäneen Sylvin, mutta muuten Minna Canthin elämä ja tuotanto on vähitellen vaipumassa unholaan. Siksi Vanhan Liiton rouvan mielestä olisikin tärkeää, että Kansallisteatterin versio pakkonäytettäisiin kaikille Suomen lukiolaisille.  Näkisivät yhden merkkinaisen elämän ja teot.

 

Kolmituntinen näytelmä taitaa kyllä olla kännykkäkieltoineen lukioikäiselle liikaa. Paljon oli tavaraa vanhemmallekin katsojalle.  Päälleliimatun oloinen on pitkä, hieno Lokki-kohtaus ja kenties myös modernisti puetun Papin perheen katharsis: Jussin nuorsuomalainen ideologia peitettiin poikarakkauteen. Samalla tavalla mediaseksikkyyttä varmasti haettiin myös osoittamalla tutkijoidenkin toteama Kaarlo Bergbomin (Jukka Puotila) seksuaalinen suuntautuminen  – asia jota lukioikäiset tuskin jaksaisivat päivitellä. Kun sitä nyt ei edes Vanhan Liiton rouvashenkilö pidä sen kummallisempana juttuna. Sen sijaan hän piti kovasti lavastuksesta (Kati Lukka) ja puvustuksesta (Pirjo Liiri-Majava), vaikka muistikin, että vetoketju otettiin vaatetuskäyttöön vasta 1913. Näytelmässä Minnan äidin korsetti kiinnitettiin vetoketjulla, ei nyöreillä…

 

Käsiohjelman on jälleen mainiosti toimittanut Jyrki Koskelo. Katsoja saa paljon tietoa myös Ida Aalbergista (hieno Kristiina Halttu), joka liittyi vähemmän Minna Canthiin, mutta sitäkin enemmän Bergbomeihin.

 

Vastaus kuvan kysymykseen: Postimerkkiarkissa on ollut yhden merkin kohdalla virhe, ilmeisesti alun perin roska, joka näyttää otsakiharalta, jota Canth ei koskaan suosinut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Puheenaiheeseen liittyvää

Tämän blogin suosituimmat