marjakrons

Kansallisteatterissa pohditaan, onko ryssän pelko on viisauden alku?

  • Jokelan Sumua mainostetaan Kasallisteatterin tiedotuslehdessä Syksyn Tapauksena.Samassa lehdessä pääjohtaja lupaa omaa osastoa nuorisoteatterille ja kesätoimintaa.
    Jokelan Sumua mainostetaan Kasallisteatterin tiedotuslehdessä Syksyn Tapauksena.Samassa lehdessä pääjohtaja lupaa omaa osastoa nuorisoteatterille ja kesätoimintaa.

”Suurvaltiot ovat gangstereita, pienet valtiot prostituoituja.” Jotenkin tähän suuntaan tokaisee avainhenkilö Juha Jokelan tuoreessa näytelmässä Sumu. ”Venäjän pelko on komedian alku”, otsikoi puolestaan HS eilen keskiviikkona.
Asiasta siis piti ottaa selvää.
Juha Jokela, Kansallisteatterin kotikirjailija, on tehnyt taas hulvattoman monitasoisen trillerikomedian joka pläjäyttää lavalle ja hejastaa kankaallekin ikiomat ryssäpelkomme.
Näytelmän kirjoittaminen alkoi Ukrainan tapahtumista. Varjelkoon, siitähän on jo kaksi vuotta eli so yesterday, nythän on tämä Syyria ja USA:n pelle Putinin kamu, jota koko maailma pelkää enemmän kuin Suomi karhua naapurissa.

Näytelmässä suomalainen startup-yritys myy Venäjälle huippuinnovaatiota, mutta kaikki ei mene kuin Strömsössä. Pojilla on pelkoja poikineen, näkemyseroja työyhteisössä, EU-pakotteita ja hankalia henkilöitä ministeriössä.

Jokela on kirjoittanut tärkeän näytelmän ja ohjannut sen parhaille mahdollisille näyttelijöille, jotka tyypittyvät nopeasti muuten monotonisessa lavastuksessa: konttoria ja neukkaria vaihdetaan vähän liiankin kanssa. Timo Tuominen on startuppariksi ryhtynyt keskinkertaisuus, Jani Karvinen Otaniemen venähtänyt lapsinero ja maailmanparantaja, Katariina Kaitue jeesjees-ministeri, jota seuraa takinkääntäjänä Karin Pacius. Jukka-Pekka Palo on urautunut virkamies, Larissa Spirina uranrakentaja Venäjältä ja sokerina pohjalla ensi kertaa Kansallisteatterissa vieraileva Kari Ketonen, jonka ansioita esitellään myös käsiohjelmassa – valitettavasti ilman mainintaa miehen ikinä parhaasta elokuvasuorituksesta Napapiirin sankarien kakkososassa. Ai niin, sehän oli ilman Ketosta latteaa, mutta hyvin myyvää kansanviihdettä.

 Muuten hatunnosto Jyrki Koskelolle, joka on tehnyt hienon käsiohjelmaan taustoittamaan elämystä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Puheenaiheeseen liittyvää

Tämän blogin suosituimmat